Huilipäivä

Eilen maanantaina Tiuku vietti vapaapäivää. Pitkästä aikaa Tiuku oli lyhyen työpäivän ypöyksin. Jostain syystä viimeisten parin viikon aikana menot ovat ajoittuneet niin, ettei Tiukun ole tarvinnut olla juuri kolmea tuntia kauempaa yksinään. Nyt oli vuorossa siis vapaapäivä ilman omien ihmisten vahtimista, sehän on aika rankkaa puuhaa se.

Tätäkin rankempaa oli ilmeisesti sunnuntaiset treffit Onnin kanssa koirapuistossa. Onni on karvainen ja korvainen ja se on Tiukusta ihanaa. Karvaisissa korvissa saa roikkua ja Onni jahtaa ja Onnia saa purra. Voiko parempaa kaveria ollakaan? Onni on lagotto, jonka tapasimme pentukurssilla ja nyttemmin olemme myös samalla hihnakäytöskurssilla. Nuoriso on löytänyt toisensa ja nauttivat toistensa seurasta täysillä. Pari on hauska näky toisen ollessa pötkö ja karvainen ja toisen luihu ja hyvin vähäkarvainen.

Sunnuntaisen telmimisen tuloksena oli kaksi kuraista koiraa, mutta jostain syystä kaksi vielä kuraisempaa omistajaa. Kotimatkalla näytti siltä, että minä olisin koiran sijaan piehtaroinut mudassa! Ihan täyspätevää selitystä tähän ei löydy, mutta juu, kyllä ne molemmat taisivat vähän hyppiä vasten.. Kotona oli vuorossa pyykkäystä sekä erittäin uupuneen koiran pesu. Tyttö piti kantaa iltapissille, kun ei jaksanut nousta.

Tiukun pissitulehdus ei ota laantuakseen, keskiviikkona on edessä tarkempia tutkimuksia. Tyttö täytyy rauhoittaa virtsarakon ultraamista, vaginoskopiaa sekä verinäytteiden ottoa varten.

Huussi

Tässä se luvattu kuva huussista on.

Vauhtiavauhtia!

Tämän päivän koirapuistokokemus oli onneksi niin onnistunut, etten usko Tiukun saaneen pysyvämpiä pelkoja niiden pikkuhaukkujen jäljiltä. Kavereina oli kaksi erilaista spanielia, sekä lopuksi myös yksi mukava staffi. Tiuku pinkoi minkä koivistaan pääsi, ja Tiukuhan pääsee! Kyllä näyttää hienolta syksyisessä puistossa tuo lujaa juokseva brindle! Kotimatka puistosta käveltiin niin kuuliaisesti vierellä - toki naksuttimen ja namujen avustamana.

Nyt Mauski vastaanottaa koiraansa ja tekee tarvittavia toimenpiteitä, joihin kuuluu ehdottomasti puskeminen, mutta näköjään tällä kertaa myös korvien nuoleminen.

Pissatilanteesta on vaikea antaa arviota, eilen Tiukun ollessa neljä tuntia yksin, oli tullut kahdet isot pissat. Se on aika paljon se, kun tyttöä oli kuitenkin käytetty aamupäivällä neljästi pissalla. No, mutta tämä on vasta kolmas kokonainen päivä antibioottikuuria, täytyy malttaa vielä ja pitää peukkuja, että alkaisi tuo pissitarve vähentymään.

Nyt huolto on näemmä Mauskin osalta suoritettu ja molemmat makaavat ihan lähekkäin erittäin tyytyväisen oloisina. On ne söpöjä.

Mokomakin pissavika!

Pissailu ja tulehdus jatkuvat, tänään vietiin uusi pissanäyte eläinlääkärille ja sieltä saatiin uudet antibiootit. Nämä eivät ole vaaleanpunaisia, kuten edelliset, mutta näyttävät maistuvan yhtä hyviltä.

Tänään koirapuistossa Tiuku pelästyi pahanpäiväisesti laumaa pikkuhaukkuja, olisivatko olleet pinsereitä tai jotain sen suuntaisia hauskan näköisiä hörökorvia. Vastaanotto ei vaan ollut niin hauska, vaan lauma (5-6 koiraa) räksyttivät Tiukun paniikin valtaan. Tiuku hyppäsi turvaan syliin ja kesti pitkä tovi ennen kuin tyttö oli entisellään. Onneksi puistoon tuli vähemmän haukkuvia koirakavereita, joiden kanssa neiti uskaltautui lopuksi ottamaan vähän spurttejakin.

Mau ja Kiu selvästi tuntevat huoneiston kylmenneen ja nautiskelevat ihmisen lämmöstä erityisen mielellään. Mau onneksi osaa nauttia myös lämpimästä koirasta köllimällä sen päällä, mutta Kiulta valitettavasti tämä hupi on vielä keksimättä.

Lokakuun kuulumisia.

Syksy on muuttunut kylmemmäksi ja ajoittain on selvää, ettei Tiukun Hurtta-mantteli riitä sille lämmikkeeksi. Uutta nuttua ei ole kuitenkaan hommattu, vaan pidetty kylmimmillä keleillä lenkit lyhyenä. Ulkona tonotusta tulee väkisinkin esim. bussia odoteltaessa. Kylmään täytyy jonkin verran totutellakin, mutta on kurja katsella tuulessa ja viimassa tärisevää koiraa. Jotain lämmikettä pitänee hankkia.

Tiukulla on virtsatieinfektio ja ripuli. Pissaaminen on ollut aivan jatkuvaa, miltei tunnin välein. Nyt antibioottikuuri ja keoliini-pektiiniä ripuliin. Mitä ilmeisemmin ripuli johtuu virtsiksestä. Onneksi lääkkeet maistuvat Tiukusta hyvältä, joten niiden suhteen ei ole ongelmia.

Mauski nukkuu Tiukun kanssa yhä useammin. Pikkuhuoneessa olevan pesän päälle viritettiin kangas ja nyt mukavassa lämpöisessä majassa yhdessä kölliminen on vielä ihanampaa.

Kilju on vähentänyt sähinöitä huomattavasti. Kiljun lempipuuhaa on nykyään Tiukulle hankitun Dog Tornadon ratkaiseminen ja olohuoneen ikkunalaudalla maljakossa olevien kuivuneiden vaahteran lehtien nyppiminen.