Kevät tuli vihdoin ja sulatti ikuisuudelta tuntuneen talven. Enää ei tarvitse pukeutua julmettuihin kerroksiin, eikä myöskään Tiuku enää tarvitse takkia!
Tiuku on käynyt agilityssä reippaasti. Kesäkausi ulkokentällä on Tiukulle selvästi mieluista aikaa. Jos itse osaisi ohjata paremmin, olisi Tiukusta tässä lajissa varmasti vaikka mihin! Tiuku on totutellut myös näyttelyolosuhteisiin näyttelyharkoissa sekä parissa mätsärissä. Kummastuksekseni se ei hauku juurikaan, mutta jännittää vielä kovasti. Jatkamme harjoituksia.
Kiljun ja Manulin välit ovat monimutkaistuneet. Manu on jo pidemmän aikaa sähissyt aina silloin tällöin Kiljulle. Toisaalta, parivaljakon väleissä riittää myös hellyyttä, etenkin ilta-aikaan nukkumaan käydessä. On epäselvää, onko tämä kahnausta, jonkimoista vieroitusta tai arvoasetelman muuttumista, vaiko onko jommalla kummalla jokin muu pielessä. Käytösmuutokset saattavat liittyä myös terveydellisiin seikkoihin - joko ärhentelijän omaan terveyteen, tai ärhentelyn kohteena olevan terveyteen. Tilanne on seurannassa, muttemme ole kovin huolissamme.
Tiukun mahasta sen sijaan olemme huolissamme. On-off -ripuli on ollut aina, nyt viimeisin ripulijakso on kestänyt odottamattoman kauan, eikä ole korjaantunut edes kahdella antibioottikuurilla. Edessä on ainakin verikokeet, mutta harkinnassa myös vatsan tähystys. Onneksi neiti itse on hyvävointisen oloinen ja ruoka maistuu. Liikakiloja tosin ei pääse syntymään ja iho on kovin kuiva. Ruokavalio on taas kertaalleen muutettu ihan kokonaan. Toivottavasti selvyyttä tilanteeseen alkaisi jostain päin tulla. Mieluusti pikaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti